Tulihan siitä valmista...huppista! Aikaa vierähtikin niin paljon, että kello oli yksi maanantai-iltapäivällä. Nyt äkkiä syömään...loppupäivästä tulee niin kiireinen ettei sitten enää ehdi syömään!

Ja niin se oli, että noin puoli kahden jälkeen pääsimme raudoittamaan huoneen reunoja pian saapuvaa valua varten!